 |
| Kivirikko Huippuvuorilta |
Pimeys on suhteellista.
Liv Balstad kirjassaan Rakkaus ei jäädy, aviovaimona Huippuvuorilla (WSOY 1957) huokaa joku syksy "...huomenaamuun on kolme kuukautta." Hän tarkoittaa sillä sitä, että Huippuvuorilla on täysin pimeää lokakuun lopusta tammikuun lopulle, ei siis edes pienen pientä valoviirua keskipäivänkään aikaan.
Mutta elettyään siellä useamman pimeän talven hän toteaa "Svalbardin (Huippuvuoret) loputon pimeys kiehtoi minua jollakin tavalla."
Meillä eteläisessä Suomessa vuoden kierrossa on valko-harmaita, valko-harmaa-mustia ja harmaa-mustia päiviä.
Onko näin hyvä vai olisiko parempi, että olisi myös täysin valkoisia ja täysin mustia päiviä?
Mietipä sitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.